Tänään havahduin siihen, että 26.4 olisi sitten se avoimen luokan jälkikoe, eikä yhtään jälkeä vielä alla sitten viime syksyn... neat!
Mutta lahjattomat treenaa... vai miten se oli
Varsinaiset ykkös tavotteet Epelille onkin tänä vuonna asetettu jälki ja etsintäkoe puolelle. Molemmista lajeista on alokasluokan koulari, ja voittajaluokan samanlainen pitäisi saada. Etupäässä siksi, että kun nyt pääsin tuomarikurssille, niin haluan niitä arvosteluoikeuksia kanssa.
Katsellaan mitä saadaan aikaiseksi ja pidetään Epeliä kuin "kukkaa kämmenellä", kun onhan se kumminkin jo kahdeksan. Viikko sitten käytiin harjotuskoirakkona koirahierontakurssilla, ja sen perusteella ainakin hyvässä kunnossa. Ei ollut ihmeellisiä jumeja missään ja jalat taipui hyvin joka suuntaan.
Pikku-Norman kanssa on monenlaisia ajatuksia, jotka ei varmaan itellekään ihan selviä vielä. Luulen että lähdetään liikkeelle samaan tapaan kuin ennenkin. Eli opetetaan kaikki liikkeet jo pienestä namipalalla keittiössä. Leikkimistä käydään tekemässä kentällä ja myöhemmin laitetaan hommat yhteen.
Nyt kun sivusta seurannut muutaman sakemannin tottistaivalta, on senkin pohjalta noussut erilaisia mietteitä. Lopputuloksessa ennenkaikkea tekemisen harmonisuus ja tottelemisen meininki on miellyttänyt omaa silmää. Koirat aktivoituu itse, eikä ohjaaja heilu niin paljon. Osin tätä linjaa jo toteutettukin Epun kanssa, katsellaan mitä seuraa.
Tässä vielä kuva Epun tämän talven hommista; mihinkäs sitä serlaa enää tarvitaan!
Kommentit