... ja helposti tuli voitto kotiin kun oli luokan ainut koira

Lopputulos maasto 162 + tottis 88 = 250p. kakkostulos ja EK2.

Sitten hieman erittelyä...

Ensimmäisenä oli esineruutu, josta nousi vaadittavat kaksi esinettä. Toinen tosin ihan viime sekunneilla. Pisteitä 28.

Seuraavaksi jälki, jonka jana ei sujunut ihan ongelmitta. Lähetin koiran janalle, jota se etenikin noin 20-30m, kaartaen tämän jälkeen voimakkaasti vasemmalle nenä pystyssä. Tuomari sanoi "väärä jälki" ja tässä vaiheessa meni meikäläisen pasmat sekaisin. Käänsin koiran ympäri niinkuin takajäljellekin mennessä ja lähetin janan toiselle puolelle. Hetken kuluttua tuomarin käsky "palaa janalle", jolloin jo ajattelin että mitä ihmettä .

Palasin janalle ja lähetin koiran taas vasemmalle siitä mistä janalle palasimme. Nyt se lähtikin etenemään jälkeä pitkin, tosin hyvin kuormittuneena kaikesta sähläilystä.

Jälkeenpäin tajusin mitä oli tapahtunut. Koira oli bongannut oikean jäljen ennenkuin se ristesi janaa, ilmavainulla hakukoira kun on. Koulutuksellisesti tässä tapahtui se kaikkein paskin homma. Juuri kun ollaan tahkottu takajälkeä pois ja kerrankin kun koira kokeessa lähtee sinne oikeaan suuntaan, vedän sen pois jäljeltä ja lähetän takajäljelle .

Keppejä nousi kaikesta huolimatta kolme neljästä, luulen että ensimmäinen keppi jäi kuormittumisen takia. Pisteitä meni janalta neljä ja puuttuvasta kepistä kymmenen, eli saldo 36 pistettä viidestäkymmenestä.

Sitten oli pudotetun esineen noutaminen, joka ei mennyt hyvin ollenkaan. Tämän laitan kyllä täysin lähes olemattoman treenimäärän piikkiin. Vasta keväällä älysin avata sääntökirjaa tarkemmin, ja tajusin että noutomatka on 100 metriä , mikä ei olekaan ihan vähän ilman treeniä.

Kokeessa Eppu lähti ensin noin 30-40 metriä, ja jäi kysyen seisomaan että what? Lisäkäskyillä sitten paransi kuin sika juoksua, mutta mutta, kirmasi tiellä seisoneen yleisön joukkoon ... näitä hakukoiria .

Minähän en tätä tietenkään itse nähnyt koska matka oli näinkin pitkä. Kun koiraa ei kuulunut, niin päätin huudella takaisinpäin, ettei nyt ihan joronjäljille lähde. Ja sieltähän se juoksikin etsintälinjaa pitkin kenkä suussa, ihan niinkuin kuuluukin . Eli tästä pisteitä pyöreä 0.

Tarkkuusruutu sujui niin hyvin että vieläkin sykähdyttää. Koira etsi intenssiivisesti niin että tuhina vain kuului. Kuitenkin rauhallisesti ja keskittyneesti, mikä ei Epulle aina ihan helppoa. Esineenä oli jonkinlainen "luoti", jonka se toi kauniisti käteen asti. Aikaa kului ehkä puoli minuuttia ja pisteitä täydet 20

Viimeisenä oli haku, mikä onkin meidän vahvin osa-alue. Ilmasut olivat tänään vahvoja ja lähes täydellisiä, vaikka itse sanonkin. Mutta paljastui myös pieni kurinpalautuksen paikka... hakua kun ei vähään aikaan ole otettu. Herra ei irronnut etukulmiin kuin köpöttelemällä! Ei edes pakottamalla! Ennenkuulumatonta . No eihän siellä sitä maalimiestäkään ollut, mutta kuitenkin. Työskentelypisteitä moisesta meni kaksi, eli saldona 78.

Kaiken tämän pyörityksen jälkeen oli viimeisenä tottis noin klo:16.30; päivälle siis kertyi pituutta. Ja me sentään saatiin tehdä ensimmäisessä vuorossa koska piti päästä töihin... kiitokset vaan työkavereille, jotka suostuivat paikkaamaan, niin että meikäläinen saa harrastaa

Tottis pisteet 88... seuraaminen, istuminen, seisominen, maahanmeno, luoksetulo ja jotkut noudot arvosanalla erittäin hyvä. Joku nouto oli hyvä; pureskelua ja vinoja sivuasentoja. Eteenmeno puutteellinen; etenemiseen tarvitsi kaksi käskyä ja ennakoi maahanmenoa. Paikallaolo erittäin hyvä; alussa oli ollut levoton. Jotenkin noin se arvostelu tais mennä.

Väsynyt on olo mutta onnellinen; on se Eppu vaan hitsin kiva koira harrastaa! Saa motivoitua uuteen suoritukseen vaikka olisikin jo väsynyt. Eikä kokonaan hajoa pakka, vaikka painetta ja kuormittumista tulisikin. Sille kun on reilu ja kauniisti ohjaa, niin hyvin menee!

Laitetaas tähän loppuun vielä muittenkin tulokset, tai ne mitä kerkisin ottaa